Kun Suomessa puhutaan kahvista, se on tätä.
Ihanaa kahvilan, taukohuoneen, ruokalan tai huoltoaseman termareissa tai pannuissa seisahtunutta MuhlaJokkaa tai kultakatriinaa. Ehdottomasti vaaleapaahtoista! Että oikein närästäisi.
Itselle tämä on edustanut neljä, viisi vuotta opiskelijaelämää: luentotauoilla Tampereen yliopiston klassistakin klassisemmasta alakuppilasta haettua karvasta kuraa, tenttikirjan äärellä värjöttelyä take-away -kupin kanssa jne.
Peruskahvi on sitä mitä ryystetään, jotta kofeiinitaso pysyy vakiona = kehon homeostaasi niin tasaisena kun mahd.
Ei voi hyvälläkään omallatunnolla sanoa, että peruskahvit maistuisivat varsinaisesti hyvältä (usein täysin päinvastoin), mutta asiansa ne hoitavat ja on niissä jotain aika hellyyttävää ja tosi suomalaista!
Tämä punainen kaunotar haettiin ihanasta Cafe Eepoksesta yhtäkkisen sumpinhimon yllättämänä. Peruskahvia, mutta ei ollenkaan sieltä huonoimmasta päästä! Pari rkl maitoa, ei sokeria.
Paikka itsessään on vallan mainio ja todella suosittu erityisesti lounasaikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti